/Kauppa
  • Tutkija Samuel Merenlahti metsästää hirviötä, joka on 1920-luvulta alkaen syönyt ihmisiä Helsingin öisillä kaduilla. Hänen veljensä kloonaa kuolleen poikansa Kiinassa. Muistinsa menettänyt Maija ja varis etsivät Yön kissaa jättääkseen punavuorelaisen kahvilan tiskille selvityksen, miksi tämä on lopettanut työnsä. Haagalainen perheenisä saunoo karhun kanssa, joka kertoo, miksi elämän rajallisuus on hyvä asia. Topias Haikalan esikoisromaanin päähenkilöt etsivät kukin vastausta kysymykseen: jos kaikki on katoavaista, miten ihminen voi olla ihminen – tai karhu karhu? Pimeän jälkeen liikkuvat olennot on yhtä aikaa filosofisen koskettava ja hauska seikkailu läpi Helsingin katujen, metsien ja salaisten kellareiden. Maagisen realismin parhaassa hengessä kukkiva romaani yllättää ja jää mieleen kummittelemaan. Teoksessa on Kalervo Sammalvehrän mustavalkoinen kuvitus. 155 sivua, kovakantinen, sidottu.
  • Teos julkistetaan Helsingin kirjamessuilla 28.10.2021, ennakkotilattavissa jo nyt! Vuoden 2020 Nobelin kirjallisuuspalkinnon voittaneen yhdysvaltalaisen Louise Glückin (s. 1943) kolmastoista runoteos Talvisia reseptejä kollektiivista (Winter Recipes from the Collective) kuuluu hänen unohtumattomimpiin saavutuksiinsa. Talvisia reseptejä kollektiivista on kuin kamarimusiikkia, kutsu tuohon äänien valtakuntaan, joka on kyllin pieni että jokainen instrumentti saa sointinsa kuuluville vaimentumattomana, kunnes seuraava ääni poimii sen ja vie mukanaan maailmaan, joka on yhtä aikaa aavemainen, inhimillinen ja esiaikainen. Teoksessa kokonainen äänten kuoro kertoo vanhuuden lukemattomista lahjoista ja menetyksistä, sisaren kuolemasta, takapenkillä kikattavista pikku prinsessoista, hylätystä passista, virkistävän talvivoileivän salaperäisistä ainesosista, auringon läsnäolosta ja kirkkaudesta, jota sen luoman varjon pimeys mittaa. "Jotkut teistä tulevat tietämään mitä tarkoitan", runoilija sanoo ja tarkoittaa: jotkut teistä tulevat seuraamaan minua. Hänen äänessään kuuluvat kaikki ikävuotemme, "kaikki maailmat, jokainen edellistä kauniimpana." Kukaan muu kuin Louise Glück ei olisi voinut kirjoittaa tätä ihmeellistä kirjaa, eikä runoilija itse olisi voinut kirjoittaa sitä missään muussa elämänsä vaiheessa.
  • Kirja on parhaillaan painossa ja valmistuu lokakuun loppuun mennessä. KATTON NÄÄS on kirja, jossa tamperelaisittain tuttua sanastoa on selitetty hauskasti ja virkistävästi tuoreella tavalla. Kirjasta löytyy lisäksi sanojen oikeat selitykset. Se toimii myös tietokirjana Tampereeseen. KATTON NÄÄS ei sovellu tosikoille. Kirja on jatkoa vuonna 2016 ilmestyneelle teokselle PÖKHÖLMISTÄ PÄIVÄÄ. Aamulehden Moron kautta viikoittain ilmestyvät sananselitykset ovat tulleet tutuksi tamperelaisille. Kirjaan on selitetty myös ympäröivän seudun paikannimiä. Kannen ja kuvituksen on tehnyt Juho Juntunen. Pehmeäkantinen, liimattu.
  • Kun Eyja muuttaa vanhempineen uuteen kotiin Länsikaupunkiin, hän huomaa asunnon sijaitsevan vastapäätä vanhaa hautausmaata. Eikä siinä kaikki. Hänen isänsä nimittäin löytää keskustan antiikkiliikkeestä täydellisen nahkanojatuolin. Tuolissa on kuitenkin jotain, mikä saa Eyjan aavistamaan pahaa. Tuolin uumenista löytyy kellastunut pino kirjeitä, ja samaan aikaan Eyja tutustuu poikaan, josta saattaa tulla joko ystävä tai ehkä jopa poikaystävä, mutta joka ainakin on hyvin kiinnostunut vanhoista kirjeistä. Gerður Kristnýn tuotantoon kuuluu lastenkirjojen lisäksi runokokoelmia, romaaneja sekä novelleja. Hänen teoksiaan on palkittu Islannissa, ja runoteos Verikavio oli vuonna 2010 ehdolla Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon saajaksi. Vuonna 2008 islantilaiset kirjakauppiaat valitsivat Hautausmaan (Gardurinn) vuoden parhaaksi lastenkirjaksi. Kaksi vuotta myöhemmin se voitti Länsi-Pohjolan neuvoston nuortenkirjapalkinnon. 180 sivua, kovakantinen. Ikäsuositus: Noin + 12 v.
  • Ghaleb, Yaseen: Stigma

    20.00 sis. alv 10%
    Bilingual turn-around-book! See English info below. Kaksikielinen kääntökirja! Stigma on irakilaissyntyisen Yaseen Ghalebin ensimmäinen Euroopassa julkaistu kokoelma. Stigma kuvaa tarinaa, jossa ihminen joutuu jättämään kotiseutunsa ja olemaan maanpaossa ja sitä, mitä on asettua turvapaikanhakijana uuteen maahan. Runot ovat osin piinaavia ja häiritseviäkin siinä alastomuudessa, missä ne kuvaavat sitä hyväksikäyttöä ja kaksinaismoraalia joita nykyajan maahanmuuttajat joutuvat kokemaan arkipäivässään. Runot kertovat sellaisten ihmisten unelmista ja todellisuudesta, joita yleensä kohdataan vain uutisissa, mutta jotka samaan aikaan jakavat sanomalehtiä öisin. Stigma kertoo ihmisistä jotka ovat näkyviä, mutta joita ei nähdä. Ihmisistä, jotka eivät uskalla juurtua pelätessään joutuvansa karkotetuksi, jotka kaipaavat rakkaitaan, mutta jotka tekevät tarkkoja ja epätavallisia havaintoja samaan aikaan. Yaseen käyttää ainutlaatuisesti mustaa huumoria ja surrealismia rankkoja oloja keventääkseen. Yaseen Ghaleb, synt. 1981, on runoilija ja kirjailija joka joutui jättämään kotimaansa ja saapui Suomeen vuonna 2015. Stigma on kokoelma runoista, joita hän kirjoitti asuessaan turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksessa. Kokoelma tiivistää yhteen niitä tunteita, joita turvapaikanhakija kokee odottaessaan asiansa etenemistä. Siinä on ahdistusta, toivoa, epätoivoa, kaipausta ja turhautumista. Yaseen Ghaleb on aikaisemmin julkaissut arabiaksi. Stigma on ensimmäinen kokoelma, jossa hänen runojaan on julkaistu suomeksi ja englanniksi.   Kannen kuva: Muhaned Durubi
  • Töttermanin huopahattu peittää auringon ja punainen tukka pilkistää lierien alta. Tötterman on menossa imeltämään laatikoita ja katsomaan samalla vanhaa myssyä. Tötterman on niin pöhkö! Ja kun hän nostaa huopahattuaan tervehtiäkseen minua, hänen hassut punaiset kiehkuransa paljastuvat hatun alta. Miksiköhän hän menee katsomaan vanhaa myssyä? Tötterman on leikki lapsen näkökulmasta ja Ville Hytösen 26. lastenkirja. Kirjassa on Viron tunnetuimpiin kuuluvan kuvittajan Ulla Saarin hauska kollaasikuvitus.
  • Teos on parhaillaan painossa ja ilmestyy arviolta 17.10.2021.   Tyttö nimeltä Margariini on kahdeksanvuotias kirjailija, joka asuu Somermaan tuolla puolen pienen kylän laitamilla. Hänellä on puuhun rakennettu pieni talo, josta saattaa laskea puunoksaa pitkin veteen, nousta siitä laiturille ja mennä kuivattelemaan venevajaan. Eräänä päivänä hänen luokseen saapuu Auringonkukkapoika eikä Tyttö nimeltä Margariini ole enää yksin. Tyttö nimeltä Margariini on kirjailija Ville Hytösen ja kuvittaja Pete Revonkorven toinen yhteinen teos, ja sijoittuu samaan Somermaan takaiseen mystiseen maailmaan kuin edellinen teos Pikku-Matelin laulu, joka oli Arvid Lydecken -finalisti vuonna 2020.
  • Säteilevänä nousee huhtikuun aurinko taivaalle! Kevät on tullut! Uuden ajan subjekti ei ole Minä vaan Me! Ainoalaatuisia alastomuuskuvia. Säkenöiviä taidetoisintoja. Jaloa teollisuustaidetta. Aitoa 2020-luvun elämäntunnetta. "pikantti - elegantti -  intressantti"   Konerunoja on runoilija Pelle Romantiquen ja kuvataiteilija Lotta Nevanperän yhteinen kokonaistaideteos. Se on taiderunokirja ja runokuvakirja ja taidekirja ja kaikkea! Teoksen kuvitusta on työstetty päivälehden museossa ja teoksen kansia on painettu J.K. Ihalaisen koskivoimalla toimivalla painokoneella Siurossa. 56 sivua, pehmeäkantinen.
  • Kasvaako perheessäsi vegaanimuksuja vai etsitkö muuten vain ideoita kasvisruokien kokkailuun lapsille? ”Vegaanimuksujen lempiruokia” tarjoaa monipuolisia ruokavinkkejä eri ikävaiheisiin. Kirja alkaa vauvan soseista ja sormiruoista. Sen jälkeen tulevat kasvavan taaperon proteiinitankkaukset ja koko perheelle sopivat pääruoat, smoothiet ja välipalat. Resepteissä on huomioitu lapsille sopiva suolan määrä ja makeat herkut on toteutettu ilman lisättyä sokeria. ”Vegaanimuksujen lempiruokia” on jatkoa vuonna 2017 ilmestyneelle Vegaanimuksut-opaskirjalle. Reseptien ikäsuositukset, selkeät ohjeet ja inspiroivat kuvat auttavat kokkailemaan värikkäitä aterioita pienille ja isoille lapsille. Ravintoneuvojan kirjoittamat ohjeet auttavat turvallisen vegaaniruokavalion suunnittelussa.
  • Arsenikkivärejä sisältää runoja maailmasta, jossa ei tunneta kompromisseja. Niissä liikutaan taivaan ja syvyyksien, yli-ihmishaaveiden ja vereslihaisen rakastumisen välillä. Intohimon takia voi tappaa ja kauneuden vuoksi kuolla. Maailman säkenöivin väriaine, keisarinvihreä, on tehty arsenikista ja on siksi myös maailman myrkyllisin. Artemis Kelosaari on kirjailija, joka on läpi tuotantonsa paneutunut arkipäivästä poikkeaviin aiheisiin. Hän ennakoi  Arsenikkivärien teemoja jo esikoisromaanissaan Omenatarha,  eli kertomus huonoista miehistä (Helmivyö 2017), jossa kauhuromanttis-dekadentti kuvasto yhdistyi avoimeen homoeroottisuuteen. Tietokirjoissaan Kelosaari on käsitellyt kannibalismin historiaa ja suomalaisia kummitustarinoita.
  • Eräänä kesäpäivänä Tiku-kissan parvekkeelle pyrähtää siivekäs vieras, harakka nimeltä Johannes. Kaverukset ystävystyvät vähin erin - tai oikeastaan aika äkkiä, kun kyse on Johanneksesta. Harakan on villinnyt lukuinnostus. Sillä on sitä varten lukusoppi, vastapäisen talon räystäs, mistä valpas lintu voi tarkkailla lukemisen lomassa ympäristöään. Ja kesällähän tapahtuu vaikka mitä kun kulmakunta hiljenee lomien ajaksi. Eräänä yönä naapurustoa kiertää harmaa pakettiauto. Johannes tekee oikein on toinen osa mukaansatempaavaan Tiku ja ystävät -kirjasarjaan. Siivenhumahduksella yläilmoihin, pyrähdys korkeimman männyn latvaan, suurenmoinen kesä! Lekottelua, lukemista ja kirjojen lainailua sinitiaiselta nimeltä Kaarlo. Hänellä on näet pöntössään kirjasto. ’Koputitko sinä ensin?’ Tiku kysyy. ’En ihan ensin. Tulin niin äkkiä. Mutta kurkistin, oltiinko siellä kotosalla,’ Johannes vastaa. ’Arvaan jo, mitä tapahtui. Sinun iso silmäsi killittää äkkiarvaamatta tiaisten pöntön lentoaukossa. Taisi jäädä perheeltä aamiainen kesken!’ ’Ei heillä ollut ovikelloakaan.’ Kirjan ystävä, lukutoukka vauhdissa! Johannes tekee oikein! Tiku ja ystävät - kirjat on kirjoittanut Markku Kaskela ja kuvittanut Jussi Kaakinen. Sarjan ensimmäinen kirja on nimeltään Tämä on Tiku, joka ilmestyi kesällä 2020. Hykerryttäviä lukuhetkiä pienille ja isoille! Ikäsuositus 7+.
  • Usva ja Osku ovat naapureita ja parhaita kavereita. Elokuun lopun yö outoine äänineen kutsuu lapsia seikkailuun, mutta miten käy, kun Oskun pyjamanpuntit tutisevat eivätkä Usvan silmät näe mitään. Tämä lämminhenkinen ja sopivasti jännittäväkin tarina sopii niin aikuisen kanssa luettavaksi kuin jo itse lukevillekin. Kirjan tekstin on kirjoittanut suomentajana ansioitunut Katja Meriluoto ja teoksen raikkaan kuvituksen on laatinut kuvittaja, graafinen suunnittelija ja erityisopettaja Anu-Riikka Lampinen. Kovakantinen, 36 suurikokoista sivua.
  • Äiti tekee ruokaa ja Kielo miettii. Miten sama ihminen voikaan olla enolle sisko, mummulle lapsi ja Kielolle äiti? Siskonmakkarasoppa joka tapauksessa tuoksuu hyvältä. Kielo miettii on suositun Kielo loikoilee -teoksen itsenäinen jatko-osa ja kirjailija Riina Katajavuoren ja kuvittaja Hannamari Ruohosen toinen yhteinen teos. Molemmissa teoksissa Katajavuoren kaunis ja moniulotteinen teksti Kielon ja äidin toimista saa lisäsyvyyttä Ruohosen elämän- ja arjentäyteisistä, raikkaista ja yksityiskohtaisista kuvista.
  • Tuulen myötä on kuvakirja surusta, joka ei katoa, mutta muuttaa muotoa aikanaan. On matkaan lähdön aika: pikkumummu kutsuu saattamaan, onhan hän lähdössä soutumatkalle. - Lähdetään jo, mummu hymyilee, - niin päästään perille. Niin vene lipuu hiljaa irti rannasta ja katoaa sumuun kohti vastarantaa. Tuuli on myötä, ei vastaan, kun pikkumummu soutaa. Kuolema on läsnä, tuimana ja lempeänä. Kun suru saa rauhassa olla, se asettuu ja rinnalle syttyy ilo: pikkumummu on muistoissa mukana ja säteilee aurinkoa. Katri Tapolan ja Sanna Pelliccionin viides yhteinen kuvakirja kertoo kuolemasta ja surusta, jota voi kohdata kirkkaan runokielen ja pehmeän akvarellikuvituksen äärellä. Kauneus kantaa perille saakka. Kuvakirjataiteella on kyky koskettaa sisintä kauneuden, läsnäolon ja kohtaamisen keinoin. Katri Tapola on julkaissut yli kolmekymmentä teosta aikuiselle, lapsille ja nuorille. Tuotantoon kuuluu romaaneja, lyhytproosaa, lastenromaaneja sekä lasten kuvakirjoja useiden kuvittajien kanssa. Esikoisteos Kalpeat tytöt (1998) palkittiin ilmestyessään Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinnolla ja lastenromaani Kivikauppaa ja ketunleipiä (2002) Arvid Lydecken -palkinnolla. Tapola on valmistunut myös kirjallisuusterapiaohjaajaksi ja tekee monenlaista sanataidetyötä lapsiryhmissä sekä toimii laajasti lastenkulttuurikentällä. Hän uskoo moniääniseen kuvakirjataiteeseen, joka ei tunne ikämääreitä.
    Sanna Pelliccioni on monipuolinen ja palkittu kuvittaja ja lastenkirjailija.
    Hän tekee omaa Onni-poika-kuvakirjasarjaa ja kuvittaa mm. Suomen supernaisia -sarjaa.
  • Teos julkistetaan 24.9.2021 Vilde & Vine ravintolassa Tartossa osana Prima Vista -kirjallisuusfestivaalia. https://www.youtube.com/watch?v=6xnHtWTYXbY&t=60s
  • Rautio, Juha: Trad.

    22.00 sis. alv 10%
    Trad. on Juha Raution (s. 1980) kuudes runokokoelma. Teoksen runoissa aika ja perintö asetetaan jännitteiseen yhteyteen. Maailmat virtaavat hetkien yli ja muistuttavat, että alun lisäksi kaikessa on oltava myös loppu. Raution esikoisproosateos, novellikokoelma Sunnuntain rajat (Enostone, 2020) oli ilmestymisvuonnaan Savonia-ehdokkaana. Mies kulkee puun sisällä ei enää mies ollenkaan eläin etenee, elävä puu liikkuu
    Kansi Jelena Salmi. 80 sivua, pehmeäkantinen, liimattu. YKL 82.2. ISBN: 978-952-7389-61-4
  • Kivelä, Mika: Alibi

    20.00 sis. alv 10%
    Alibi on turkulaisen Mika Kivelän kahdestoista runoteos. Vuonna 1996 Revittyjä sivuja -kokoelmalla debytoinut Kivelä tunnetaan suorasanaisena kirjoittajana, jonka teksteissä Turku, rock'n'roll ja ruumiinosat tislaantuvat nautittavaksi yhdistelmäksi. Kivelän edellinen runoteos Räkäkännirakkautta (MKK, 2015) voitti Image-lehden ja Books on Demand Finlandin järjestämän Indie Book Awards 2015 -kilpailun. Keikan jälkeen Dan Baird nojailee bäkkärin aitaa vasten. ”Best gig I’ve ever seen!” Toni vaahtoaa Amerikan rokkarille. Dan nostaa Ray-Banit nenältään. ”Oh…it’s only rock’n’roll.” Se heilauttaa kättään ja katoaa keikkabussin taakse. Basso jytisee. Kansanpuiston ranta tärisee jalkojen alla. Pedro Hietanen pyyhkii hikeä otsalta. Nuoruus on kuin Melleri siitä kirjoitti. Tiskin takana istuu intialaisen näköinen heppu. Guru ottaa rahamme ja ampuu reiät korviin. Pöydällä rintanappien ja rihkaman keskellä seisoo kyltissä: Ei Aids-vaaraa!  
  • Jos maailma on olemassa vielä tuhannen vuoden päästä kaikesta tästä mitä nyt tapahtuu on voinut tulla satu. Sit lapsille kerrotaan satuja oudoista ihmisistä jotka joskus eli ja kuoli pienten rahasummien perässä ja lapset kuuntelee suu auki ja kaikki se kuulostaa ihan taianomaiselta niiden mielestä ja ihmeelliseltä. Tuhannen vuoden päästä. Kuka tietää. Nykypäivän työläiset ja köyhät voi olla seuraavan vuosituhannen tinasotilaita. Tai sit ne voi olla seuraavan vuosituhannen lohikäärmeitä ja noitia. Jos maailma on silloin vielä olemassa. Ja jos silloin vielä kerrotaan satuja. Kuka tietää.” Kasvotusten - nykykreikkalaisia novelleja esittelee Suomessa melko huonosti tunnettua kreikkalaista nykykirjallisuutta. Antologiaan on koottu novelleja kahdeksaltatoista Kreikan eturivin kirjailijalta. Teos asettaa lukijan kasvotusten kreikkalaisen yhteiskunnan ja siitä kantautuvien kokemusten ja tottumusten, tavallisten inhimillisten ihmisten kanssa, kun erilaiset ja eri lähtökohdista olevat kirjoittajat kuvaavat ihmisen suhdetta itseensä ja ympäristöönsä. Teoksen on toimittanut ja kääntänyt Ateenassa nykyään asuva Riikka P. Pulkkinen. Kirjassa on tekstejä seuraavilta tekijöiltä: Kumandaréas, Ménis, Huliarás, Níkos, Mítsora, María, Kiriakídis, Akhilléas, Sotiropúlu, Érsi, Nikopúlu, Iró, Marútsu, Élena, Ikonómu, Hrístos, Kitsopúlu, Léna, Sotákis, Dimítris, Goranítis, Jánnis, Mándis, Níkos A., sekä Kithreótis, Hrístos,
  • Pekka saapuu Ruotsista kotiseudulle Jämsään. Isä on huonona ja tämän kanssa pitäisi vielä viimeisen kerran käydä kotimökissä. Ilman pulloa ei isältä suju tämäkään reissu, ja suunsoittoa riittää vaikka yleisöä ei enää ole. Pekalla on isältä vielä jotain kysyttävä, jospa se nyt onnistuisi. Lapsuudessa aikuisten virheitä pääsi pakenemaan kuvitteluun. Silloin saattoi unohtaa vaikka sen, ettei koti valmistu koskaan: yksi huone jäi kylmilleen ja ilman lattiaa. Kyläläisten hilpeän kirjava joukko kasvatti Pekkaa, isältä se ei sujunut eikä äiti jaksanut. Mutta kasvatusvirheketju katkeaa Pekan kohdalla, sen hän on päättänyt. - Meil koton tavattii sannoo, jot lapsuuves rakennettaa kivjalka tai riippa, ja siu lapsuutes tuntuu oleva sitä jälkimäist laatuu. Yksi huone kylmillään on Jämsän Koskenpäällä lapsuutensa viettäneen ja nyt Nurmijärvellä asuvan Kyösti Mäkisen vakavankoominen esikoisromaani. Suojatyökeskuksen työnjohtajana toiminut Mäkinen on menestynyt useissa kirjoituskilpailuissa ja on voittanut esim. Lassi Kämäri aforismikilpailun kolmesti. "Kyösti Mäkisen esikoiskirjan kieli on gourmet-tasoista: maukasta, kiinnostavaa ja yllätyksellistä." Mari Mörö
    ”Romaania lukiessa hykerryttävät itku ja nauru, niin elämänmakuista tämä kirjallinen mosaiikki on.” Sirkka Laine-Sirén
    220 sivua, kovakantinen, sidottu. ISBN 9789527389218
  • Tämä kirja ei kerro kivusta vaan kivunhallinnasta. Ero on pieni mutta ratkaiseva: Pasi Virtanen on kärsinyt jatkuvasta, alituisesta, kaikenaikaisesta kivusta yli 20 vuotta, mutta kipu ei ole hänen mielestään aihe saati että se olisi kauhistelun aihe. Hänestä kipu on mahdollisuus. Ulkopuolisesta ajatus voi kuulostaa hämmentävältä, jopa käsittämättömältä. Juuri siksi Pasi Virtanen kertoo elämäntarinansa – jotta tuo ajatus saisi hahmon ja jotta muutkin voisivat löytää mahdollisuuksia sieltä missä on kipua.
    Pasin kivusta kirjassa tarinoivat mm. ”kipulääkettä” Pasille valmistavat muusikko, lauluntekijä Mikko Kuustonen, muusikko Tony Kakko Sonata Arcticasta, filosofi Esa Saarinen, kipupsykologi Tage Orenius sairaala Ortonista sekä Pasin oman elämän soundtrack , rakkaat pojat Miki, Jimi ja Kimi sekä Mr Pain. Kirjan on toimittanut kirjailija Petri Tamminen.
    120 sivua, kovakantinen, sidottu. ISBN 9789527389454.
  • Kuitunen, Paula: Pelokki

    24.00 sis. alv 10%
    Seitsenvuotias Päivi muuttaa perheineen suureen ja tuntemattomaan kaupunkiin. Ensimmäisenä koulupäivänä tytön elämä kääntyy päälaelleen: Päivi on juuri esittelemässä itseään uusille luokkatovereilleen, kun hänen olkapäälleen ilmestyy kuin tyhjästä riiviömäinen olento, Pelokki. Pelokki alkaa saman tien rääkyä ja nokkia ja tekee Päivin olon niin tukalaksi, ettei hän saa enää sanaakaan suustaan. Tuosta hetkestä alkaen Pelokki seuraa Päiviä yötä päivää, minne ikinä hän meneekään. Pikkuhiljaa olento muuttuu suuremmaksi ja suuremmaksi, eikä Päivi saa sitä karistettua kannoiltaan, teki hän mitä tahansa. Kun kaikki muut keinot on käytetty ja tyttö on jo aivan epätoivoinen, hän päättää kerätä viimeisetkin jäljellä olevat rohkeutensa hivenet ja kohdata Pelokin silmästä silmään. Katsoessaan Pelokkia Päivi huomaa yllättäen tuntevansa myötätuntoa tuota kamalaa otusta kohtaan. Samalla hän ymmärtää jotain muutakin; Pelokki on hänen oma pelkonsa. Kun Päivi hyväksyy Pelokin osaksi itseään, olento alkaa pienentyä. Pian Päivi huomaa, että myös monet muut elävät onnellisina pelkojensa kanssa. Pelokki käsittelee lapsen pelkoa, ahdistusta ja ahdistuneisuushäiriöitä lapsen maailmasta käsin. Lisäksi se toimii keskustelunavaajana lapsen ja aikuisen välillä. Pelokki on ilmestynyt alkujaan Saksassa nimellä Mein Tabubu (Mabuse, 2019). Kirjan on kirjoittanut ja kuvittanut Saksan Dresdenissä asuva Paula Kuitunen. Teoksen lopussa olevan tieto-osion on kirjoittanut Sören Kuitunen-Paul.  
  • Kirja julkistettiin 24.4.2021 striimatussa etätapahtumassa. Katso huikea ja koskettava julkkaristriimi täältä: https://player.vimeo.com/video/540909947?fbclid=IwAR3E2PZA_1jnGyGn6HoCMWDktSJ-BTcXuA37-EWycn3C6WaaSHfn9LYUe2k Jonain päivänä ymmärrät, kirjoituksia armosta arjen keskellä. Jonain päivänä ymmärrät on kirja jokaiselle, joka on kysynyt miksi-kysymyksiä elämänsä suhteen. Kirja luo luottamusta tulevaan: vaikka vastauksia ei aina löytyisi, ilon voi silti löytää. Tekstit muistuttavat, että silloin, kun elämä ei ole menestystarina, se voi olla merkitystarina. Kivisalon kauniit tekstit käsittelevät oivaltavasti rakkauden, työn, lasten kasvamisen ja arkisen elämän mysteereitä. Kirjoitusten aikana ehditään laskeutua äärettömiin syvyyksiin ja noustaan huikaiseviin korkeuksiin. Jos kaipaat lohtukirjaa, olet juuri löytänyt sen! Hanna Kivisalo (synt. 1983 Seinäjoella) on perheenäiti, teologian maisteri, opettaja ja kirjoittaja, jonka kirjoitukset Sekunnit ja tunnit -blogissa ovat antaneet valoa ja toivoa lukuisille lukijoille. Esikoisteos Hyvän jälki on ihastuttanut ihmiset kautta maan. 116 sivua, kovakantinen, nidottu.
  • Kiertoreittejä on lavarunoilija-taiteilija-kääntäjä Kasper Salosen suomenkielinen esikoisteos. Runokokoelma on runsaan vivahteikas matka luonnon ytimiin ja ääriin, tietoisuuden mysteeriin sekä mikro- ja makrokosmosten elinvoimaisiin väli- ja muutostiloihin. Salonen tarjoilee kokoelman runoissa sekä psykedeelistä kielikuvavyöryä että syviä rauhan hetkiä, vuodenaikojen kiertoon ja suomen kielen eläviin sointeihin puettuina -- unohtamatta ihmissivilisaation vaivoja, valoa ja vastuuta. Kiertoreittejä-kokoelman kuvitus on samaten Salosen itse tuottamaa. Analogikollaasit ja kryptiset merkkijonot tuovat kirjaan ripauksen ainutlaatuista visuaalista mystiikkaa. Kiertoreittejä on saatavissa myös Salosen itsensä lukemana äänikirjana. Tässä muodossa runojen tunnelmat tulevat vielä lähemmäksi, kun Salosen oma bassoinen spoken word -ilmaisu kajahtaa kuulijoiden korviin. 70 sivua, pehmeäkantinen, liimattu.
  • Kirja tulee painosta arviolta 15.3.2021, ennakkotilattavissa jo nyt! merci - mercy. runoja jatkaa tekijänsä runouden puheenomaista virtaa, täydentää epäilyksen evankeliumeja, jotka ovat "pikemminkin maailmoja kuin runoja". Anni Sumaria onkin kutsumustietoisuudessaan verrattu 1900-luvun alun runoilijoihin, Edith Södergraniin ja Anna Ahmatovaan (Parnasso 1/2012). Sukulaissieluja löytyy muualtakin kulttuurihistoriasta, myös raamatun sivuilta, ja kolkko nauru säestää näitä läpeensä eksistentiaalisia, tummasävyisiä tutkielmia. Runoilija, kirjailija Anni Sumari (s. 1965) on julkaissut tähän mennessä 15 kirjaa. Hän on niittänyt mainetta myös kaunokirjallisuuden, etenkin runouden suomentajana. Sumari on suomentanut muun muassa Samuel Beckettin pienoisromaaneja, Anne Sextonin Elä tai kuole. Valitut runot (2016), Louise Glückin teoksen Uskollinen ja hyveellinen yö (2020), yhdysvaltalaisen nykyrunouden antologian Merenvaahdon palatsi (2019) sekä muinaisislantilaisen Edda-eepoksen jumaltarut nimellä Ódinnin ratsu. Skandinaaviset jumaltarut (2006). Anni Sumari sai Yle:n Tanssiva karhu -runopalkinnon kirjastaan Mitta ja määrä vuonna 1998. Hänet on palkittu myös kansainvälisellä The International Best Poet of the Year 2016 -palkinnolla. 100 sivua. Kovakantinen, nidottu.
  • Ale!
    Hössöttävät Hörvelöt on hulvaton tarina eriskummallisesta perheestä, jolle sattuu ja tapahtuu. Mikä on lasten vastaisku, kun äiti tarjoaa heille lanttu-nokkospirtelöitä? Kuinka on mahdollista, että äiti muuttuu kanaksi? Ja että tapetin apinat heräävät henkiin? Entä onko merihirviö todellinen vai lasten enon satuilua? Mikä onkaan kolmannentoista päivän kirous? Ja kuka päätyy Islantiin pyörremyrskyn kourissa? Lue Hössöttävät Hörvelöt, niin tiedät! Heikki Niskalta (s.1961) on julkaistu parisenkymmentä teosta; runokokoelmia aikuisille ja lapsille, sekä lyhytproosaa. Osa tuotannosta on kirjoitettu Keski-Pohjanmaan murteella. Teoksen on kuvittanut Ulla Saar. Saar on yksi Viron suosituimmista kuvittajista, jonka kuvissa aukeaa ikkunoita uusiin, mystisiin ja hauskoihin maailmoihin. 112 sivua, mustavalkokuvitus. Sidottu, kovakantinen, ISBN: 9789527389157
  • Suomalainen utopia on romaani, pamfletti ja toimenpide-ehdotus, jota kirjoittaja on kirjoittanut useamman vuoden keräten yhteiskunnallisen kehittymisen alalta ideoita ja haaveita. Se on konkreettinen, kaunokirjallinen ja filosofinen utopia, joka on kirjoittajansa ideaali. Se on tarina, jossa vanhus, Liston ja nahkatakkinen nuorimies istuvat Aurajoen rannalla ja puhuvat. Se ei ole maksanut valtiolle seitsemääsataatuhatta euroa. Se ei anna ympäripyöreitä vastauksia epämääräisiin kysymyksiin eikä lannistu apatian aikakaudelle. Se haastaa ja siinä on ajatusta. Reaalipolitiikaksi kutsuttu utopia on nimittäin oikeaa utopiaa epätodellisempaa. “Utopioita on yleisesti pidetty pikemminkin nimekkäiden kirjailijoiden kirjallisina kuriositeetteina kuin vakavina kannanottoina poliittisten ongelmien ratkaisuihin.” - H.F. Russell Smith “Tämä ei ole kumpaakaan edellä mainituista ja silti hitusen kumpaakin.” - Ville Hytönen Kovakantinen, sidottu. 294 sivua. ISBN: 9789527389348
  • Ihon siniset joet juoksevat vihreään metsään: koivujen niloissa pulppuaa sokeri, nuoruuden makea veri. Laskeutuu ilta, isien syvä hiljaisuus, tammien lehtikullatut kruunut. Ihon siniset joet juoksevat keltaiseen metsään. Niklas Salmi (s. 1988) on helsinkiläinen runoilija.  Ihon siniset joet juoksevat  keltaiseen metsään on hänen  kolmas runokokoelmansa.    
  • Siperialainen säväri on (...) matkojen ja omakohtaisen kokemuksen elävöittämä kirja. Ropposen vahvuus on juuri yhteiskunnallisen kehityksen tarkastelu kaunokirjallisuuden valossa. Hän osaa esitellä vähemmän tunnettuja tekijöitä tavalla, joka avaa heidän elämäntyötään merkityksellisissä yhteyksissä. Vesa Rantama, Helsingin Sanomat Ville Ropposen Siperialainen Säväri on johdatus todelliseen ja mentaaliseen Siperiaan. Esseeteoksessa Ropponen samoilee Siperian mahtavassa taigassa niin vaellusvarusteiden kuin kirjallisuudenkin avulla. Hän setvii öljyntuotantoa, ilmastonmuutosta ja ympäristökriisiä, vankileirimenneisyyttä ja alkuperäiskansojen osaa. Tulevaisuutta tähyillään. Käsinkosketeltavasta paikasta Siperia laajenee metaforisiin ulottuvuuksiin. Entä mitä Siperialainen Säväri tarkoittaa? Siihen teoksen jokainen essee antaa oman vastauksensa. Ropponen peilaa Siperialaista Säväriä niin luokkayhteiskunnan uutta tulemista vasten kuin dystopioiden ja utopioiden kehyksessä. Entä mitä poliittiset dekkarit tai kirjallisuuden depressiokuvaukset kertovat nykymaailmasta? Teoksessa pohditaan myös kirjailijan osaa yksilöbrändien ja uushierarkian ajassa. Mikä on kirjallisuuskritiikin asema? Kaiken takana tykyttää pyrkimys vapautua fossiilikapitalismista ja sen tuhoisista kehityskuluista. Ville Ropponen (s. 1977) on kirjailija, kriitikko ja etnofuturisti. Hän on julkaissut kymmenkunta teosta esseeteoksista runokokoelmiin ja tietokirjoihin. Ropposen tuorein teos on yhdessä Ville-Juhani Sutisen kanssa kirjoitettu Luiden tie. Gulagin jäljillä (Like 2019); teos oli tietokirjallisuuden Finlandia-ehdokkaana 2019. Siperialainen Säväri on kolmas osa Ropposen esseetrilogiassa, jonka kaksi edellistä osaa ovat Uralilainen ikkuna(Savukeidas 2012) ja Suuren idän essee (2017). Trilogia perkaa nykysuomalaista olemista, kulttuuria, politiikkaa, ekologiaa ja teknologiaa itäisen kulttuuriyhteyden ja Euraasian taustaa vasten.   220 sivua, kovakantinen.
  • Sainio, Leena: Rapuooppera

    28.99 sis. alv 10%
    Rapuooppera on runokirja kaikille, niin lapsille kuin lapsenmielisillekin. Kirja sisältää monella eri tekniikalla tehtyjä runoja ja tekotapoja avataan tarpeen mukaan. Esittelyssä on niin riimirunoa, proosarunoa, dialogia, tajunnanvirtaa kuin visuaalista runoa, laulunsanoitusta, haikuja ja loitsua ja onpa mukana vielä oopperalibrettokin! Rapuoopperan runot ovat hauskoja, pohdiskelevia ja haikeitakin - niissä on kaikkea, mitä elämään kuuluu aina pehmoleluista valon nopeuteen. Leena Sainio on helsinkiläinen kirjoittaja ja musiikinopettaja. Sainio pitää tärkeänä sitä, että tekstien sisäinen rytmiikka on vahvasti esillä, jolloin runoja on myös helppo esittää tai lukea ääneen. Kirjan tarkoitus on myös kannustaa lapsia omaehtoiseen kirjoittamiseen. Leena Sainiolta on aikaisemmin julkaistu aikuisille suunnattu, kehuttu runokokoelma Särmää serenadissa (Pesä Kustannus, 2019). Kovakantinen, 86 sivua.
  • Kirjallisuuden vientikeskus FILI on tukenut tämän teoksen kääntämistä.
    "Louise Glück ansaitsi Nobelinsa – Runoista löytyy arkisia ihmeitä, mutta vasta sitten, kun romanttiset illuusiot on revitty maan tasalle"
    Jani Saxell, Helsingin Sanomat
    Vuoden 2020 kirjallisuuden Nobel-palkinnon voittanut yhdysvaltalainen Louise Glück (s. 1943) julkaisi ensimmäisen runokokoelmansa Firstborn vuonna 1968, mutta hänen uransa lähti kovaan nousukiitoon vasta 1990-luvulla. Hän on saanut lähes kaikki merkittävimmät yhdysvaltalaiset kirjallisuuspalkinnot (Pulitzer, National Book Award, Bollingen Prize) ja on näin yksi oman sukupolvensa tunnetuimmista ja arvostetuimmista runoilijoista. "Glückillä on runollinen ääni, josta ei voi erehtyä, ja se tekee koruttomalla kauneudellaan yksilöllisestä olemassaolosta universaalia. Hän etsii yleismaailmallista, ja niin tehdessään hän hakee inspiraatiota myyteistä ja klassisista aiheista, jotka ovat mukana suurimmassa osassa hänen töitään.” Vuoden 2020 kirjallisuuden Nobel-palkintokomitean lausunto.    "Glück kuuluu amerikkalaisen nykykirjallisuuden huomattavimpiin lyyrikoihin. Hänen tuotannossaan on myös paljon huumoria ja nokkeluutta”. Anders Olsson, Nobel-komitean puheenjohtaja. Uskollinen ja hyveellinen yö kertoo tarinan ritarista, joka matkaa kuoleman maahan; mutta tarinan osat ja näkökulmat muuttuvat ja vaihtelevat. Niistä muodostuu suuri kertomus, jonka piiri on arvoituksellinen ja kohtalokas, sydäntä särkevä ja ihmeitä täynnä. Tämä kirja on uusin Louise Glückiltä julkaistu teos. Se on suomennettu alkuperäisteoksesta Faithful and Virtuous Night (2014). Suomennos: Anni Sumari Kovakantinen, sidottu. 78 sivua. ISBN 978-952-7389-33-1