/Kauppa
  • Saidi Finlandi on fiktiivinen kertomus tositapahtumista Aleksandrian arkipäivässä. Kirjan kantava teema on ihmisyys ja se, mikä yhdistää meitä kaikkia kulttuurien ja uskontojen erilaisuudesta huolimatta. Länsimaissa islamilaista kulttuuria tunnetaan usein puutteellisesti. Olli Saramäki tarjoilee tähän vastapainoksi oman vinkkelinsä; kosmopoliitin savolaisen näkökulman. Saidi tarkoittaa Niilin yläjuoksulta tullutta, yläegyptiläistä, siis etelän syrjäseudulta saapunutta. Sekin on toisin päin kuin Suomessa, missä pohjoinen on perukoilla. Saideista kerrotaan Egyptissä kaskuja, aivan kuten meillä Suomessa esimerkiksi savolaisista. Olli Saramäki on kotimaisen kirjallisuuden maisteri, ryhmäterapeutti, työnohjaaja, kouluttaja ja näyttelijä. Hänet kutsuttiin vuonna 2014 kansainvälisen koulun rehtoriksi Aleksandriaan, Egyptiin ja hän on siitä lähtien viettänyt talvikaudet Egyptissä. Saramäki toimii nykyään vapaana taiteilijana, näyttelijänä ja kirjailijana. Hän on naimisissa egyptiläisen kuvataiteilija Nadia Tawfikin kanssa, joka on myös kuvittanut tämän teoksen. Saidi Finlandi on samanaikaisesti hulvattoman hauska, pysäyttävän tosi ja kriittisen syvällinen. Pehmeäkantinen, liimattu. Kirjailijan kuva Ousama Qandeel
  • Tutkija Samuel Merenlahti metsästää hirviötä, joka on 1920-luvulta alkaen syönyt ihmisiä Helsingin öisillä kaduilla. Hänen veljensä kloonaa kuolleen poikansa Kiinassa. Muistinsa menettänyt Maija ja varis etsivät Yön kissaa jättääkseen punavuorelaisen kahvilan tiskille selvityksen, miksi tämä on lopettanut työnsä. Haagalainen perheenisä saunoo karhun kanssa, joka kertoo, miksi elämän rajallisuus on hyvä asia. Topias Haikalan esikoisromaanin päähenkilöt etsivät kukin vastausta kysymykseen: jos kaikki on katoavaista, miten ihminen voi olla ihminen – tai karhu karhu? Pimeän jälkeen liikkuvat olennot on yhtä aikaa filosofisen koskettava ja hauska seikkailu läpi Helsingin katujen, metsien ja salaisten kellareiden. Maagisen realismin parhaassa hengessä kukkiva romaani yllättää ja jää mieleen kummittelemaan. Teoksessa on Kalervo Sammalvehrän mustavalkoinen kuvitus. 155 sivua, kovakantinen, sidottu.
  • Vuoden 2020 Nobelin kirjallisuuspalkinnon voittaneen yhdysvaltalaisen Louise Glückin (s. 1943) kolmastoista runoteos Talvisia reseptejä kollektiivista (Winter Recipes from the Collective) kuuluu hänen unohtumattomimpiin saavutuksiinsa. Talvisia reseptejä kollektiivista on kuin kamarimusiikkia, kutsu tuohon äänien valtakuntaan, joka on kyllin pieni että jokainen instrumentti saa sointinsa kuuluville vaimentumattomana, kunnes seuraava ääni poimii sen ja vie mukanaan maailmaan, joka on yhtä aikaa aavemainen, inhimillinen ja esiaikainen. Teoksessa kokonainen äänten kuoro kertoo vanhuuden lukemattomista lahjoista ja menetyksistä, sisaren kuolemasta, takapenkillä kikattavista pikku prinsessoista, hylätystä passista, virkistävän talvivoileivän salaperäisistä ainesosista, auringon läsnäolosta ja kirkkaudesta, jota sen luoman varjon pimeys mittaa. "Jotkut teistä tulevat tietämään mitä tarkoitan", runoilija sanoo ja tarkoittaa: jotkut teistä tulevat seuraamaan minua. Hänen äänessään kuuluvat kaikki ikävuotemme, "kaikki maailmat, jokainen edellistä kauniimpana." Kukaan muu kuin Louise Glück ei olisi voinut kirjoittaa tätä ihmeellistä kirjaa, eikä runoilija itse olisi voinut kirjoittaa sitä missään muussa elämänsä vaiheessa.
  • Kirja on parhaillaan painossa ja valmistuu lokakuun loppuun mennessä. KATTON NÄÄS on kirja, jossa tamperelaisittain tuttua sanastoa on selitetty hauskasti ja virkistävästi tuoreella tavalla. Kirjasta löytyy lisäksi sanojen oikeat selitykset. Se toimii myös tietokirjana Tampereeseen. KATTON NÄÄS ei sovellu tosikoille. Kirja on jatkoa vuonna 2016 ilmestyneelle teokselle PÖKHÖLMISTÄ PÄIVÄÄ. Aamulehden Moron kautta viikoittain ilmestyvät sananselitykset ovat tulleet tutuksi tamperelaisille. Kirjaan on selitetty myös ympäröivän seudun paikannimiä. Kannen ja kuvituksen on tehnyt Juho Juntunen. Pehmeäkantinen, liimattu.
  • Kun Eyja muuttaa vanhempineen uuteen kotiin Länsikaupunkiin, hän huomaa asunnon sijaitsevan vastapäätä vanhaa hautausmaata. Eikä siinä kaikki. Hänen isänsä nimittäin löytää keskustan antiikkiliikkeestä täydellisen nahkanojatuolin. Tuolissa on kuitenkin jotain, mikä saa Eyjan aavistamaan pahaa. Tuolin uumenista löytyy kellastunut pino kirjeitä, ja samaan aikaan Eyja tutustuu poikaan, josta saattaa tulla joko ystävä tai ehkä jopa poikaystävä, mutta joka ainakin on hyvin kiinnostunut vanhoista kirjeistä. Gerður Kristnýn tuotantoon kuuluu lastenkirjojen lisäksi runokokoelmia, romaaneja sekä novelleja. Hänen teoksiaan on palkittu Islannissa, ja runoteos Verikavio oli vuonna 2010 ehdolla Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon saajaksi. Vuonna 2008 islantilaiset kirjakauppiaat valitsivat Hautausmaan (Gardurinn) vuoden parhaaksi lastenkirjaksi. Kaksi vuotta myöhemmin se voitti Länsi-Pohjolan neuvoston nuortenkirjapalkinnon. 180 sivua, kovakantinen. Ikäsuositus: Noin + 12 v.
  • Ghaleb, Yaseen: Stigma

    20.00 sis. alv 10%
    Bilingual turn-around-book! See English info below. Kaksikielinen kääntökirja! Stigma on irakilaissyntyisen Yaseen Ghalebin ensimmäinen Euroopassa julkaistu kokoelma. Stigma kuvaa tarinaa, jossa ihminen joutuu jättämään kotiseutunsa ja olemaan maanpaossa ja sitä, mitä on asettua turvapaikanhakijana uuteen maahan. Runot ovat osin piinaavia ja häiritseviäkin siinä alastomuudessa, missä ne kuvaavat sitä hyväksikäyttöä ja kaksinaismoraalia joita nykyajan maahanmuuttajat joutuvat kokemaan arkipäivässään. Runot kertovat sellaisten ihmisten unelmista ja todellisuudesta, joita yleensä kohdataan vain uutisissa, mutta jotka samaan aikaan jakavat sanomalehtiä öisin. Stigma kertoo ihmisistä jotka ovat näkyviä, mutta joita ei nähdä. Ihmisistä, jotka eivät uskalla juurtua pelätessään joutuvansa karkotetuksi, jotka kaipaavat rakkaitaan, mutta jotka tekevät tarkkoja ja epätavallisia havaintoja samaan aikaan. Yaseen käyttää ainutlaatuisesti mustaa huumoria ja surrealismia rankkoja oloja keventääkseen. Yaseen Ghaleb, synt. 1981, on runoilija ja kirjailija joka joutui jättämään kotimaansa ja saapui Suomeen vuonna 2015. Stigma on kokoelma runoista, joita hän kirjoitti asuessaan turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksessa. Kokoelma tiivistää yhteen niitä tunteita, joita turvapaikanhakija kokee odottaessaan asiansa etenemistä. Siinä on ahdistusta, toivoa, epätoivoa, kaipausta ja turhautumista. Yaseen Ghaleb on aikaisemmin julkaissut arabiaksi. Stigma on ensimmäinen kokoelma, jossa hänen runojaan on julkaistu suomeksi ja englanniksi.   Kannen kuva: Muhaned Durubi
  • Töttermanin huopahattu peittää auringon ja punainen tukka pilkistää lierien alta. Tötterman on menossa imeltämään laatikoita ja katsomaan samalla vanhaa myssyä. Tötterman on niin pöhkö! Ja kun hän nostaa huopahattuaan tervehtiäkseen minua, hänen hassut punaiset kiehkuransa paljastuvat hatun alta. Miksiköhän hän menee katsomaan vanhaa myssyä? Tötterman on leikki lapsen näkökulmasta ja Ville Hytösen 26. lastenkirja. Kirjassa on Viron tunnetuimpiin kuuluvan kuvittajan Ulla Saarin hauska kollaasikuvitus.
  • Tyttö nimeltä Margariini on kahdeksanvuotias kirjailija, joka asuu Somermaan tuolla puolen pienen kylän laitamilla. Hänellä on puuhun rakennettu pieni talo, josta saattaa laskea puunoksaa pitkin veteen, nousta siitä laiturille ja mennä kuivattelemaan venevajaan. Eräänä päivänä hänen luokseen saapuu Auringonkukkapoika eikä Tyttö nimeltä Margariini ole enää yksin. Tyttö nimeltä Margariini on kirjailija Ville Hytösen ja kuvittaja Pete Revonkorven toinen yhteinen teos, ja sijoittuu samaan Somermaan takaiseen mystiseen maailmaan kuin edellinen teos Pikku-Matelin laulu, joka oli Arvid Lydecken -finalisti vuonna 2020.
  • Säteilevänä nousee huhtikuun aurinko taivaalle! Kevät on tullut! Uuden ajan subjekti ei ole Minä vaan Me! Ainoalaatuisia alastomuuskuvia. Säkenöiviä taidetoisintoja. Jaloa teollisuustaidetta. Aitoa 2020-luvun elämäntunnetta. "pikantti - elegantti -  intressantti"   Konerunoja on runoilija Pelle Romantiquen ja kuvataiteilija Lotta Nevanperän yhteinen kokonaistaideteos. Se on taiderunokirja ja runokuvakirja ja taidekirja ja kaikkea! Teoksen kuvitusta on työstetty päivälehden museossa ja teoksen kansia on painettu J.K. Ihalaisen koskivoimalla toimivalla painokoneella Siurossa. 56 sivua, pehmeäkantinen.
  • Kasvaako perheessäsi vegaanimuksuja vai etsitkö muuten vain ideoita kasvisruokien kokkailuun lapsille? ”Vegaanimuksujen lempiruokia” tarjoaa monipuolisia ruokavinkkejä eri ikävaiheisiin. Kirja alkaa vauvan soseista ja sormiruoista. Sen jälkeen tulevat kasvavan taaperon proteiinitankkaukset ja koko perheelle sopivat pääruoat, smoothiet ja välipalat. Resepteissä on huomioitu lapsille sopiva suolan määrä ja makeat herkut on toteutettu ilman lisättyä sokeria. ”Vegaanimuksujen lempiruokia” on jatkoa vuonna 2017 ilmestyneelle Vegaanimuksut-opaskirjalle. Reseptien ikäsuositukset, selkeät ohjeet ja inspiroivat kuvat auttavat kokkailemaan värikkäitä aterioita pienille ja isoille lapsille. Ravintoneuvojan kirjoittamat ohjeet auttavat turvallisen vegaaniruokavalion suunnittelussa.
  • Arsenikkivärejä sisältää runoja maailmasta, jossa ei tunneta kompromisseja. Niissä liikutaan taivaan ja syvyyksien, yli-ihmishaaveiden ja vereslihaisen rakastumisen välillä. Intohimon takia voi tappaa ja kauneuden vuoksi kuolla. Maailman säkenöivin väriaine, keisarinvihreä, on tehty arsenikista ja on siksi myös maailman myrkyllisin. Artemis Kelosaari on kirjailija, joka on läpi tuotantonsa paneutunut arkipäivästä poikkeaviin aiheisiin. Hän ennakoi  Arsenikkivärien teemoja jo esikoisromaanissaan Omenatarha,  eli kertomus huonoista miehistä (Helmivyö 2017), jossa kauhuromanttis-dekadentti kuvasto yhdistyi avoimeen homoeroottisuuteen. Tietokirjoissaan Kelosaari on käsitellyt kannibalismin historiaa ja suomalaisia kummitustarinoita.
  • Eräänä kesäpäivänä Tiku-kissan parvekkeelle pyrähtää siivekäs vieras, harakka nimeltä Johannes. Kaverukset ystävystyvät vähin erin - tai oikeastaan aika äkkiä, kun kyse on Johanneksesta. Harakan on villinnyt lukuinnostus. Sillä on sitä varten lukusoppi, vastapäisen talon räystäs, mistä valpas lintu voi tarkkailla lukemisen lomassa ympäristöään. Ja kesällähän tapahtuu vaikka mitä kun kulmakunta hiljenee lomien ajaksi. Eräänä yönä naapurustoa kiertää harmaa pakettiauto. Johannes tekee oikein on toinen osa mukaansatempaavaan Tiku ja ystävät -kirjasarjaan. Siivenhumahduksella yläilmoihin, pyrähdys korkeimman männyn latvaan, suurenmoinen kesä! Lekottelua, lukemista ja kirjojen lainailua sinitiaiselta nimeltä Kaarlo. Hänellä on näet pöntössään kirjasto. ’Koputitko sinä ensin?’ Tiku kysyy. ’En ihan ensin. Tulin niin äkkiä. Mutta kurkistin, oltiinko siellä kotosalla,’ Johannes vastaa. ’Arvaan jo, mitä tapahtui. Sinun iso silmäsi killittää äkkiarvaamatta tiaisten pöntön lentoaukossa. Taisi jäädä perheeltä aamiainen kesken!’ ’Ei heillä ollut ovikelloakaan.’ Kirjan ystävä, lukutoukka vauhdissa! Johannes tekee oikein! Tiku ja ystävät - kirjat on kirjoittanut Markku Kaskela ja kuvittanut Jussi Kaakinen. Sarjan ensimmäinen kirja on nimeltään Tämä on Tiku, joka ilmestyi kesällä 2020. Hykerryttäviä lukuhetkiä pienille ja isoille! Ikäsuositus 7+.
  • Usva ja Osku ovat naapureita ja parhaita kavereita. Elokuun lopun yö outoine äänineen kutsuu lapsia seikkailuun, mutta miten käy, kun Oskun pyjamanpuntit tutisevat eivätkä Usvan silmät näe mitään. Tämä lämminhenkinen ja sopivasti jännittäväkin tarina sopii niin aikuisen kanssa luettavaksi kuin jo itse lukevillekin. Kirjan tekstin on kirjoittanut suomentajana ansioitunut Katja Meriluoto ja teoksen raikkaan kuvituksen on laatinut kuvittaja, graafinen suunnittelija ja erityisopettaja Anu-Riikka Lampinen. Kovakantinen, 36 suurikokoista sivua.
  • Äiti tekee ruokaa ja Kielo miettii. Miten sama ihminen voikaan olla enolle sisko, mummulle lapsi ja Kielolle äiti? Siskonmakkarasoppa joka tapauksessa tuoksuu hyvältä. Kielo miettii on suositun Kielo loikoilee -teoksen itsenäinen jatko-osa ja kirjailija Riina Katajavuoren ja kuvittaja Hannamari Ruohosen toinen yhteinen teos. Molemmissa teoksissa Katajavuoren kaunis ja moniulotteinen teksti Kielon ja äidin toimista saa lisäsyvyyttä Ruohosen elämän- ja arjentäyteisistä, raikkaista ja yksityiskohtaisista kuvista.
  • Tuulen myötä on kuvakirja surusta, joka ei katoa, mutta muuttaa muotoa aikanaan. On matkaan lähdön aika: pikkumummu kutsuu saattamaan, onhan hän lähdössä soutumatkalle. - Lähdetään jo, mummu hymyilee, - niin päästään perille. Niin vene lipuu hiljaa irti rannasta ja katoaa sumuun kohti vastarantaa. Tuuli on myötä, ei vastaan, kun pikkumummu soutaa. Kuolema on läsnä, tuimana ja lempeänä. Kun suru saa rauhassa olla, se asettuu ja rinnalle syttyy ilo: pikkumummu on muistoissa mukana ja säteilee aurinkoa. Katri Tapolan ja Sanna Pelliccionin viides yhteinen kuvakirja kertoo kuolemasta ja surusta, jota voi kohdata kirkkaan runokielen ja pehmeän akvarellikuvituksen äärellä. Kauneus kantaa perille saakka. Kuvakirjataiteella on kyky koskettaa sisintä kauneuden, läsnäolon ja kohtaamisen keinoin. Katri Tapola on julkaissut yli kolmekymmentä teosta aikuiselle, lapsille ja nuorille. Tuotantoon kuuluu romaaneja, lyhytproosaa, lastenromaaneja sekä lasten kuvakirjoja useiden kuvittajien kanssa. Esikoisteos Kalpeat tytöt (1998) palkittiin ilmestyessään Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinnolla ja lastenromaani Kivikauppaa ja ketunleipiä (2002) Arvid Lydecken -palkinnolla. Tapola on valmistunut myös kirjallisuusterapiaohjaajaksi ja tekee monenlaista sanataidetyötä lapsiryhmissä sekä toimii laajasti lastenkulttuurikentällä. Hän uskoo moniääniseen kuvakirjataiteeseen, joka ei tunne ikämääreitä.
    Sanna Pelliccioni on monipuolinen ja palkittu kuvittaja ja lastenkirjailija.
    Hän tekee omaa Onni-poika-kuvakirjasarjaa ja kuvittaa mm. Suomen supernaisia -sarjaa.