/Kauppa
  • Ihon siniset joet juoksevat vihreään metsään: koivujen niloissa pulppuaa sokeri, nuoruuden makea veri. Laskeutuu ilta, isien syvä hiljaisuus, tammien lehtikullatut kruunut. Ihon siniset joet juoksevat keltaiseen metsään. Niklas Salmi (s. 1988) on helsinkiläinen runoilija.  Ihon siniset joet juoksevat  keltaiseen metsään on hänen  kolmas runokokoelmansa.    
  • Heinola, Satu: Mirkka ja meri

    26.00 sis. alv 10%
    Mirkka ja meri oli  Lasten LukuVarkaus 2020 -lastenkirjallisuuskilpailun finalistikirja 2020. Lasten Luku-Varkaus -palkinto on suomalainen lastenkirjallisuuspalkinto, joka jaetaan vuosittain edellisvuoden parhaalle suomalaiselle ja suomenkieliselle alle 12-vuotiaille suunnatulle lastenkirjalle.
  • Iltapuuhat ovat kivoja ja äidin vierellä loikoilu kaikkein parasta. Voisiko sitä saada syntymäpäivälahjaksikin? Kielo loikoilee on kirjailija Riina Katajavuoren ja kuvittaja Hannamari Ruohosen ensimmäinen yhteinen kirja. Katajavuoren kaunis ja moniulotteinen teksti Kielon ja äidin iltatoimista saa kirjassa lisäsyvyyttä Ruohosen elämän- ja arjentäyteisistä, raikkaista ja yksityiskohtaisista kuvista. ”Paras kirja ikinä.” Toivo, 6-vuotias Down-lapsi
  • Kuitunen, Paula: Pelokki

    24.00 sis. alv 10%
    Valmistuu painosta arviolta 15.4.2021, ennakkotilattavissa jo jnyt!   Seitsenvuotias Päivi muuttaa perheineen suureen ja tuntemattomaan kaupunkiin. Ensimmäisenä koulupäivänä tytön elämä kääntyy päälaelleen: Päivi on juuri esittelemässä itseään uusille luokkatovereilleen, kun hänen olkapäälleen ilmestyy kuin tyhjästä riiviömäinen olento, Pelokki. Pelokki alkaa saman tien rääkyä ja nokkia ja tekee Päivin olon niin tukalaksi, ettei hän saa enää sanaakaan suustaan. Tuosta hetkestä alkaen Pelokki seuraa Päiviä yötä päivää, minne ikinä hän meneekään. Pikkuhiljaa olento muuttuu suuremmaksi ja suuremmaksi, eikä Päivi saa sitä karistettua kannoiltaan, teki hän mitä tahansa. Kun kaikki muut keinot on käytetty ja tyttö on jo aivan epätoivoinen, hän päättää kerätä viimeisetkin jäljellä olevat rohkeutensa hivenet ja kohdata Pelokin silmästä silmään. Katsoessaan Pelokkia Päivi huomaa yllättäen tuntevansa myötätuntoa tuota kamalaa otusta kohtaan. Samalla hän ymmärtää jotain muutakin; Pelokki on hänen oma pelkonsa. Kun Päivi hyväksyy Pelokin osaksi itseään, olento alkaa pienentyä. Pian Päivi huomaa, että myös monet muut elävät onnellisina pelkojensa kanssa. Pelokki käsittelee lapsen pelkoa, ahdistusta ja ahdistuneisuushäiriöitä lapsen maailmasta käsin. Lisäksi se toimii keskustelunavaajana lapsen ja aikuisen välillä. Pelokki on ilmestynyt alkujaan Saksassa nimellä Mein Tabubu (Mabuse, 2019).Teoksen lopussa olevan tieto-osion on kirjoittanut Sören Kuitunen-Paul. Paula Kuitunen (synt. 1983) on turkulainen lastenkirjailija ja kuvittaja, joka asuu Dresdenissä miehensä, kolmen lapsensa ja „Pelokkinsa“ (määräkohtainen pelko, fobia) kanssa. Vuonna 2003Kuitunenmuutti Saksaan opiskelemaan psykologiaa Dresdenin teknillisessä yliopistossa. 2017 hän perusti Mindcolors-aloitteen (www.mindcolors.de), jonka johdossa hän edelleenkin toimii. Aloitteen tavoitteena on edesauttaa, että myös psyykkisistä häiriöistä kärsivät ihmiset voivat tasaveroisesti osallistua yhteiskunnan toimintaan. Päämääränä on, ettäkaikki ihmiset voisivat oppia, opiskella, työskennellä, elää ja osallistua - sairauden tai häiriön asettamiarajoitteita kunnioittaen. Vuodesta 2019 Paula on toiminut myös saksalaisenAhdistuneisuushäiriöistä ja pelkotiloista kärsiviä auttavan Deutsche Angst-Hilfe e.V.nonline-neuvojana. Sören Kuitunen-Paul on saksalainen psykologian tohtori ja tutkija. Hän opiskeli psykologiaa Würzburgissa ja Dresdenissä syventyen kliiniseen psykologiaan.Kuitunen-Paul työskentelee Dresdenin teknillisen yliopiston sairaalassa lasten ja nuorten psykiatrian yksikössä. Puolisonsa Paula Kuitusenkanssa hän ajaa Mindcolors-aloitteen asiaa ja pitää asiantuntijapuheenvuoroja eri puolella maata. Psykologina ja samalla itse psyykkisistä häiriöistä kärsivänä (masennus ja määräkohtainen pelko, fobia) hänen sydäntään lähellä ovat ennakkoluulojen poistaminen ja psyykkisten häiriöiden destigmatisaatio.
  • Rautio, Juha: Sunnuntain rajat

    26.00 sis. alv 10%
    Vuoden 2020 Savonia-finalisti! "Juha Raution novellit kiskaisevat sisältönsä suoraa päätä tapahtumisen nieluun"
    "Juha Rautio onnistuu ihmisten lähikuvaajana"
    "Rautio on haka sekä ihmisten lähikuvaajana että lyhyen draaman punojana"
    Teppo Kulmala, Savon Sanomat 18.12.2020
      "Runoilijana ja muusikkona tunnetun Raution esikoisnovellikokoelma avaa hykerryttäviä näkymiä 2000-luvun Suomessa sivullisiksi tuntevien ihmisten elämään.Taitavasti rakennetut ja rajatut novellit ovat uusi ovi  koomiseen ahdistukseen. Raution kieli mukautuu sujuvasti kunkin novellin teemaan ja luo voimakkaasti tunnelmaa." Savonia palkintoraati   Postikulut kuuluvat hintaan Lukunäyte novellista Maisema ja maisema luettavissa tästä linkistä: sunnuntain-rajat-näyte-2
  • Kirjamessutarjous 8.11.2020 asti! Postikulut kuuluvat hintaan.  
  • Kirjastohistorian oppikirjoissa ja historiikeissa kuvataan tavallisesti organisaatioita ja teknisiä muutoksia. Harvemmin on avauduttu siitä, mitä muutokset ovat merkinneet työntekijöiden elämässä ja ammatillisessa roolissa. Tässä kirjassa 43 työvuoden jälkeen eläkkeelle jäänyt Helsingin yliopiston kirjaston johtava tietoasiantuntija kertoo tarinaansa tieteen ja kirjastojen maailmassa. Siinä on varmasti paljon sellaista, minkä muut suurten ikäluokkien kirjastonhoitajat ja yliopistoihmiset tunnistavat omien kokemustensa kautta, mutta myös ainutkertaisia henkilökohtaisia kokemuksia. VTT, johtava tietoasiantuntija Maria Forsman työskenteli kirjasto- ja tietopalvelualalla vuosina 1972-2015. Siitä ajasta suuri osa kului käytännön kirjastotyössä erilaisissa rooleissa. Tutkijana ja opettajana Forsman työskenteli mm. Tampereen yliopistossa ja Åbo Akademissa. Hänen informaatiotutkimuksen alaan kuuluva väitöskirjansa (2005) käsittelee tutkimusverkostoja ja bibliometriikkaa. Kirjastotyö oli 1970-luvulla aivan toisenlaista kuin 2010-luvulla. 50 vuotta sitten kirjastonhoitajat kirjoittivat koneella pahvisia luettelokortteja ja pujottivat niitä laatikoihin. Tiedonhakuja he tekivät pitkälti päättelemällä ja hoksaamalla. Kun järjestelmällistä käyttäjäkoulutusta ei ollut, opastettiin tarvittaessa yksittäisiä ihmisiä kirjaston käyttöön 2010-luvulle tultaessa kirjastonhoitajasta oli kehittynyt tietoasiantuntija, joka laatii tietokantoja ja hakee tietoa internetistä. Hän hämmästyttää tutkijoita tekemällä bibliometrisia analyysejä ja pitää luentoja pienille ryhmille ja suurille luentosaleille. Tietoasiantuntijat ovat tieteentekijöitä, jotka ovat tehneet arkista kirjastotyötä hohdokkaaksi ja näkyväksi. Tässä kirjassa on kaksi pääjaksoa. Ensimmäinen kertoo kirjoittajan työelämän kulusta. Miten järjestelyapulaisesta tuli informaatikko, joka kiinnostui tieteellisistä jatko-opinnoista? Mikä innosti perustamaan kirjastotieteen ja informatiikan alalle tieteellistä seuraa ja lehteä? Kuinka tutkimuksesta kiinnostunut nuori nainen lähti muutamaksi kuukaudeksi Tampereen yliopistoon hoitamaan assistentuurin sijaisuutta ja huomasi monien vaiheiden jälkeen viettäneensä siellä erilaisissa tehtävissä yli 20 vuotta? Millainen oli paluu tieteestä käytännön työhön? Entä miltä tuntui, kun sai monien käytännön työvuosien jälkeen yli 50-vuotiaana mahdollisuuden tehdä väitöskirjan? Ja millainen oli paluu juurille, Helsingin yliopistoon ja muutoksen tilassa elävään kirjastoon? Toiseen jaksoon on koottu työelämän varrelta joitakin punaisia lankoja ja langanpätkiä, jotka jälkeenpäin katsottuna näyttävät loogisilta ja harkituilta. Näitä lankoja ovat venäjän kielen taito ja mitä kaikkea se vuosien varrella on tarjonnut. Toinen vahva punainen lanka on bibliografioiden eli julkaisuluetteloiden merkityksen ymmärtäminen tutkimuskohteena ja bibliometriikkaan eli siihen liittyvään tutkimusmenetelminen kokonaisuuteen perehtyminen ja käyttäminen. Muut langat liittyvät opettamiseen ja tieteellisten kirjastojen visiointiin. Lopuksi kirjoittaja kuvaa sitä, millaista oli tulla valituksi Vuoden Tieteentekijäksi 2013. Kirja on kirjoitettu kaikille hyvän kirjallisuuden ystäville ja erityisesti niille, joita kiinnostaa se, mitä tieteellisissä kirjastoissa ja kirjastotieteessä tapahtui 1970-luvulta 2010-luvulle tultaessa. Nuo muutokset ovat vahvasti kytköksissä suomalaisen yhteiskunnan muuttumiseen. Kirja on yhden alalla toimineen tarina, josta yliopistomaailmassa tuolloin työskennelleet saman sukupolven edustajat saattavat löytää jotain tuttua. Se avaa näkymiä kirjastojen ja yliopistojen arkipäivään myös niille, joille tuo maailma on vieraampi. Kovakantinen, sidottu. 248 sivua.
  • Ale!
    "Puuhamiesten maihinnousu on Netflix-paperimuodossa eli teos, jolla saadaan nuoret miehet lukemaan." Anneli Tuominen-Halimo, Länsiväylä   Postikulut kuuluvat hintaan.
  • Ale!
    146 sivua, sidottu, kovakantinen. Kotimaan postikulut 5,20 € sisältyvät hintaan. For international shipping: please contact enostone@enostone.fi
  • Ale!

    Laulajainen, Juhani: Elä(i)miä

    28.00 11.90 sis. alv 10%
  • Tämä kirja ei kerro kivusta vaan kivunhallinnasta. Ero on pieni mutta ratkaiseva: Pasi Virtanen on kärsinyt jatkuvasta, alituisesta, kaikenaikaisesta kivusta yli 20 vuotta, mutta kipu ei ole hänen mielestään aihe saati että se olisi kauhistelun aihe. Hänestä kipu on mahdollisuus. Ulkopuolisesta ajatus voi kuulostaa hämmentävältä, jopa käsittämättömältä. Juuri siksi Pasi Virtanen kertoo elämäntarinansa – jotta tuo ajatus saisi hahmon ja jotta muutkin voisivat löytää mahdollisuuksia sieltä missä on kipua.
    Pasin kivusta kirjassa tarinoivat mm. ”kipulääkettä” Pasille valmistavat muusikko, lauluntekijä Mikko Kuustonen, muusikko Tony Kakko Sonata Arcticasta, filosofi Esa Saarinen, kipupsykologi Tage Orenius sairaala Ortonista sekä Pasin oman elämän soundtrack , rakkaat pojat Miki, Jimi ja Kimi sekä Mr Pain. Kirjan on toimittanut kirjailija Petri Tamminen.
    120 sivua, kovakantinen, sidottu. ISBN 9789527389454.
  • Siperialainen säväri on (...) matkojen ja omakohtaisen kokemuksen elävöittämä kirja. Ropposen vahvuus on juuri yhteiskunnallisen kehityksen tarkastelu kaunokirjallisuuden valossa. Hän osaa esitellä vähemmän tunnettuja tekijöitä tavalla, joka avaa heidän elämäntyötään merkityksellisissä yhteyksissä. Vesa Rantama, Helsingin Sanomat Ville Ropposen Siperialainen Säväri on johdatus todelliseen ja mentaaliseen Siperiaan. Esseeteoksessa Ropponen samoilee Siperian mahtavassa taigassa niin vaellusvarusteiden kuin kirjallisuudenkin avulla. Hän setvii öljyntuotantoa, ilmastonmuutosta ja ympäristökriisiä, vankileirimenneisyyttä ja alkuperäiskansojen osaa. Tulevaisuutta tähyillään. Käsinkosketeltavasta paikasta Siperia laajenee metaforisiin ulottuvuuksiin. Entä mitä Siperialainen Säväri tarkoittaa? Siihen teoksen jokainen essee antaa oman vastauksensa. Ropponen peilaa Siperialaista Säväriä niin luokkayhteiskunnan uutta tulemista vasten kuin dystopioiden ja utopioiden kehyksessä. Entä mitä poliittiset dekkarit tai kirjallisuuden depressiokuvaukset kertovat nykymaailmasta? Teoksessa pohditaan myös kirjailijan osaa yksilöbrändien ja uushierarkian ajassa. Mikä on kirjallisuuskritiikin asema? Kaiken takana tykyttää pyrkimys vapautua fossiilikapitalismista ja sen tuhoisista kehityskuluista. Ville Ropponen (s. 1977) on kirjailija, kriitikko ja etnofuturisti. Hän on julkaissut kymmenkunta teosta esseeteoksista runokokoelmiin ja tietokirjoihin. Ropposen tuorein teos on yhdessä Ville-Juhani Sutisen kanssa kirjoitettu Luiden tie. Gulagin jäljillä (Like 2019); teos oli tietokirjallisuuden Finlandia-ehdokkaana 2019. Siperialainen Säväri on kolmas osa Ropposen esseetrilogiassa, jonka kaksi edellistä osaa ovat Uralilainen ikkuna(Savukeidas 2012) ja Suuren idän essee (2017). Trilogia perkaa nykysuomalaista olemista, kulttuuria, politiikkaa, ekologiaa ja teknologiaa itäisen kulttuuriyhteyden ja Euraasian taustaa vasten.   220 sivua, kovakantinen.
  • Postikulut kuuluvat hintaan
  • Ale!

    Kivelä, Mika: Ja kahdeksantena päivänä

    26.00 21.90 sis. alv 10%
    Kirjamessutarjous 8.11.2020 asti! Postikulut kuuluvat hintaan.
  • Ale!