/Kauppa
  • Suomalainen utopia on romaani, pamfletti ja toimenpide-ehdotus, jota kirjoittaja on kirjoittanut useamman vuoden keräten yhteiskunnallisen kehittymisen alalta ideoita ja haaveita. Se on konkreettinen, kaunokirjallinen ja filosofinen utopia, joka on kirjoittajansa ideaali. Se on tarina, jossa vanhus, Liston ja nahkatakkinen nuorimies istuvat Aurajoen rannalla ja puhuvat. Se ei ole maksanut valtiolle seitsemääsataatuhatta euroa. Se ei anna ympäripyöreitä vastauksia epämääräisiin kysymyksiin eikä lannistu apatian aikakaudelle. Se haastaa ja siinä on ajatusta. Reaalipolitiikaksi kutsuttu utopia on nimittäin oikeaa utopiaa epätodellisempaa. “Utopioita on yleisesti pidetty pikemminkin nimekkäiden kirjailijoiden kirjallisina kuriositeetteina kuin vakavina kannanottoina poliittisten ongelmien ratkaisuihin.” - H.F. Russell Smith “Tämä ei ole kumpaakaan edellä mainituista ja silti hitusen kumpaakin.” - Ville Hytönen Kovakantinen, sidottu. 294 sivua. ISBN: 9789527389348
  • Kun Eyja muuttaa vanhempineen uuteen kotiin Länsikaupunkiin, hän huomaa asunnon sijaitsevan vastapäätä vanhaa hautausmaata. Eikä siinä kaikki. Hänen isänsä nimittäin löytää keskustan antiikkiliikkeestä täydellisen nahkanojatuolin. Tuolissa on kuitenkin jotain, mikä saa Eyjan aavistamaan pahaa. Tuolin uumenista löytyy kellastunut pino kirjeitä, ja samaan aikaan Eyja tutustuu poikaan, josta saattaa tulla joko ystävä tai ehkä jopa poikaystävä, mutta joka ainakin on hyvin kiinnostunut vanhoista kirjeistä. Gerður Kristnýn tuotantoon kuuluu lastenkirjojen lisäksi runokokoelmia, romaaneja sekä novelleja. Hänen teoksiaan on palkittu Islannissa, ja runoteos Verikavio oli vuonna 2010 ehdolla Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon saajaksi. Vuonna 2008 islantilaiset kirjakauppiaat valitsivat Hautausmaan (Gardurinn) vuoden parhaaksi lastenkirjaksi. Kaksi vuotta myöhemmin se voitti Länsi-Pohjolan neuvoston nuortenkirjapalkinnon. 180 sivua, kovakantinen. Ikäsuositus: Noin + 12 v.
  • Kirjamessutarjous 8.11.2020 asti! Postikulut kuuluvat hintaan.  
  • Heinola, Satu: Mirkka ja meri

    26.00 sis. alv 10%
    Mirkka ja meri oli  Lasten LukuVarkaus 2020 -lastenkirjallisuuskilpailun finalistikirja 2020. Lasten Luku-Varkaus -palkinto on suomalainen lastenkirjallisuuspalkinto, joka jaetaan vuosittain edellisvuoden parhaalle suomalaiselle ja suomenkieliselle alle 12-vuotiaille suunnatulle lastenkirjalle.
  • Säteilevänä nousee huhtikuun aurinko taivaalle! Kevät on tullut! Uuden ajan subjekti ei ole Minä vaan Me! Ainoalaatuisia alastomuuskuvia. Säkenöiviä taidetoisintoja. Jaloa teollisuustaidetta. Aitoa 2020-luvun elämäntunnetta. "pikantti - elegantti -  intressantti"   Konerunoja on runoilija Pelle Romantiquen ja kuvataiteilija Lotta Nevanperän yhteinen kokonaistaideteos. Se on taiderunokirja ja runokuvakirja ja taidekirja ja kaikkea! Teoksen kuvitusta on työstetty päivälehden museossa ja teoksen kansia on painettu J.K. Ihalaisen koskivoimalla toimivalla painokoneella Siurossa. 56 sivua, pehmeäkantinen.
  • Kirjallisuuden vientikeskus FILI on tukenut tämän teoksen kääntämistä.
    "Louise Glück ansaitsi Nobelinsa – Runoista löytyy arkisia ihmeitä, mutta vasta sitten, kun romanttiset illuusiot on revitty maan tasalle"
    Jani Saxell, Helsingin Sanomat
    Vuoden 2020 kirjallisuuden Nobel-palkinnon voittanut yhdysvaltalainen Louise Glück (s. 1943) julkaisi ensimmäisen runokokoelmansa Firstborn vuonna 1968, mutta hänen uransa lähti kovaan nousukiitoon vasta 1990-luvulla. Hän on saanut lähes kaikki merkittävimmät yhdysvaltalaiset kirjallisuuspalkinnot (Pulitzer, National Book Award, Bollingen Prize) ja on näin yksi oman sukupolvensa tunnetuimmista ja arvostetuimmista runoilijoista. "Glückillä on runollinen ääni, josta ei voi erehtyä, ja se tekee koruttomalla kauneudellaan yksilöllisestä olemassaolosta universaalia. Hän etsii yleismaailmallista, ja niin tehdessään hän hakee inspiraatiota myyteistä ja klassisista aiheista, jotka ovat mukana suurimmassa osassa hänen töitään.” Vuoden 2020 kirjallisuuden Nobel-palkintokomitean lausunto.    "Glück kuuluu amerikkalaisen nykykirjallisuuden huomattavimpiin lyyrikoihin. Hänen tuotannossaan on myös paljon huumoria ja nokkeluutta”. Anders Olsson, Nobel-komitean puheenjohtaja. Uskollinen ja hyveellinen yö kertoo tarinan ritarista, joka matkaa kuoleman maahan; mutta tarinan osat ja näkökulmat muuttuvat ja vaihtelevat. Niistä muodostuu suuri kertomus, jonka piiri on arvoituksellinen ja kohtalokas, sydäntä särkevä ja ihmeitä täynnä. Tämä kirja on uusin Louise Glückiltä julkaistu teos. Se on suomennettu alkuperäisteoksesta Faithful and Virtuous Night (2014). Suomennos: Anni Sumari Kovakantinen, sidottu. 78 sivua. ISBN 978-952-7389-33-1
  • Vuoden 2020 Nobelin kirjallisuuspalkinnon voittaneen yhdysvaltalaisen Louise Glückin (s. 1943) kolmastoista runoteos Talvisia reseptejä kollektiivista (Winter Recipes from the Collective) kuuluu hänen unohtumattomimpiin saavutuksiinsa. Talvisia reseptejä kollektiivista on kuin kamarimusiikkia, kutsu tuohon äänien valtakuntaan, joka on kyllin pieni että jokainen instrumentti saa sointinsa kuuluville vaimentumattomana, kunnes seuraava ääni poimii sen ja vie mukanaan maailmaan, joka on yhtä aikaa aavemainen, inhimillinen ja esiaikainen. Teoksessa kokonainen äänten kuoro kertoo vanhuuden lukemattomista lahjoista ja menetyksistä, sisaren kuolemasta, takapenkillä kikattavista pikku prinsessoista, hylätystä passista, virkistävän talvivoileivän salaperäisistä ainesosista, auringon läsnäolosta ja kirkkaudesta, jota sen luoman varjon pimeys mittaa. "Jotkut teistä tulevat tietämään mitä tarkoitan", runoilija sanoo ja tarkoittaa: jotkut teistä tulevat seuraamaan minua. Hänen äänessään kuuluvat kaikki ikävuotemme, "kaikki maailmat, jokainen edellistä kauniimpana." Kukaan muu kuin Louise Glück ei olisi voinut kirjoittaa tätä ihmeellistä kirjaa, eikä runoilija itse olisi voinut kirjoittaa sitä missään muussa elämänsä vaiheessa.
  • Usva ja Osku ovat naapureita ja parhaita kavereita. Elokuun lopun yö outoine äänineen kutsuu lapsia seikkailuun, mutta miten käy, kun Oskun pyjamanpuntit tutisevat eivätkä Usvan silmät näe mitään. Tämä lämminhenkinen ja sopivasti jännittäväkin tarina sopii niin aikuisen kanssa luettavaksi kuin jo itse lukevillekin. Kirjan tekstin on kirjoittanut suomentajana ansioitunut Katja Meriluoto ja teoksen raikkaan kuvituksen on laatinut kuvittaja, graafinen suunnittelija ja erityisopettaja Anu-Riikka Lampinen. Kovakantinen, 36 suurikokoista sivua.
  • Postikulut kuuluvat hintaan
  • Eräänä kesäpäivänä Tiku-kissan parvekkeelle pyrähtää siivekäs vieras, harakka nimeltä Johannes. Kaverukset ystävystyvät vähin erin - tai oikeastaan aika äkkiä, kun kyse on Johanneksesta. Harakan on villinnyt lukuinnostus. Sillä on sitä varten lukusoppi, vastapäisen talon räystäs, mistä valpas lintu voi tarkkailla lukemisen lomassa ympäristöään. Ja kesällähän tapahtuu vaikka mitä kun kulmakunta hiljenee lomien ajaksi. Eräänä yönä naapurustoa kiertää harmaa pakettiauto. Johannes tekee oikein on toinen osa mukaansatempaavaan Tiku ja ystävät -kirjasarjaan. Siivenhumahduksella yläilmoihin, pyrähdys korkeimman männyn latvaan, suurenmoinen kesä! Lekottelua, lukemista ja kirjojen lainailua sinitiaiselta nimeltä Kaarlo. Hänellä on näet pöntössään kirjasto. ’Koputitko sinä ensin?’ Tiku kysyy. ’En ihan ensin. Tulin niin äkkiä. Mutta kurkistin, oltiinko siellä kotosalla,’ Johannes vastaa. ’Arvaan jo, mitä tapahtui. Sinun iso silmäsi killittää äkkiarvaamatta tiaisten pöntön lentoaukossa. Taisi jäädä perheeltä aamiainen kesken!’ ’Ei heillä ollut ovikelloakaan.’ Kirjan ystävä, lukutoukka vauhdissa! Johannes tekee oikein! Tiku ja ystävät - kirjat on kirjoittanut Markku Kaskela ja kuvittanut Jussi Kaakinen. Sarjan ensimmäinen kirja on nimeltään Tämä on Tiku, joka ilmestyi kesällä 2020. Hykerryttäviä lukuhetkiä pienille ja isoille! Ikäsuositus 7+.
  • Saidi Finlandi on fiktiivinen kertomus tositapahtumista Aleksandrian arkipäivässä. Kirjan kantava teema on ihmisyys ja se, mikä yhdistää meitä kaikkia kulttuurien ja uskontojen erilaisuudesta huolimatta. Länsimaissa islamilaista kulttuuria tunnetaan usein puutteellisesti. Olli Saramäki tarjoilee tähän vastapainoksi oman vinkkelinsä; kosmopoliitin savolaisen näkökulman. Saidi tarkoittaa Niilin yläjuoksulta tullutta, yläegyptiläistä, siis etelän syrjäseudulta saapunutta. Sekin on toisin päin kuin Suomessa, missä pohjoinen on perukoilla. Saideista kerrotaan Egyptissä kaskuja, aivan kuten meillä Suomessa esimerkiksi savolaisista. Olli Saramäki on kotimaisen kirjallisuuden maisteri, ryhmäterapeutti, työnohjaaja, kouluttaja ja näyttelijä. Hänet kutsuttiin vuonna 2014 kansainvälisen koulun rehtoriksi Aleksandriaan, Egyptiin ja hän on siitä lähtien viettänyt talvikaudet Egyptissä. Saramäki toimii nykyään vapaana taiteilijana, näyttelijänä ja kirjailijana. Hän on naimisissa egyptiläisen kuvataiteilija Nadia Tawfikin kanssa, joka on myös kuvittanut tämän teoksen. Saidi Finlandi on samanaikaisesti hulvattoman hauska, pysäyttävän tosi ja kriittisen syvällinen. Pehmeäkantinen, liimattu. Kirjailijan kuva Ousama Qandeel
  • Kuitunen, Paula: Pelokki

    24.00 sis. alv 10%
    Seitsenvuotias Päivi muuttaa perheineen suureen ja tuntemattomaan kaupunkiin. Ensimmäisenä koulupäivänä tytön elämä kääntyy päälaelleen: Päivi on juuri esittelemässä itseään uusille luokkatovereilleen, kun hänen olkapäälleen ilmestyy kuin tyhjästä riiviömäinen olento, Pelokki. Pelokki alkaa saman tien rääkyä ja nokkia ja tekee Päivin olon niin tukalaksi, ettei hän saa enää sanaakaan suustaan. Tuosta hetkestä alkaen Pelokki seuraa Päiviä yötä päivää, minne ikinä hän meneekään. Pikkuhiljaa olento muuttuu suuremmaksi ja suuremmaksi, eikä Päivi saa sitä karistettua kannoiltaan, teki hän mitä tahansa. Kun kaikki muut keinot on käytetty ja tyttö on jo aivan epätoivoinen, hän päättää kerätä viimeisetkin jäljellä olevat rohkeutensa hivenet ja kohdata Pelokin silmästä silmään. Katsoessaan Pelokkia Päivi huomaa yllättäen tuntevansa myötätuntoa tuota kamalaa otusta kohtaan. Samalla hän ymmärtää jotain muutakin; Pelokki on hänen oma pelkonsa. Kun Päivi hyväksyy Pelokin osaksi itseään, olento alkaa pienentyä. Pian Päivi huomaa, että myös monet muut elävät onnellisina pelkojensa kanssa. Pelokki käsittelee lapsen pelkoa, ahdistusta ja ahdistuneisuushäiriöitä lapsen maailmasta käsin. Lisäksi se toimii keskustelunavaajana lapsen ja aikuisen välillä. Pelokki on ilmestynyt alkujaan Saksassa nimellä Mein Tabubu (Mabuse, 2019). Kirjan on kirjoittanut ja kuvittanut Saksan Dresdenissä asuva Paula Kuitunen. Teoksen lopussa olevan tieto-osion on kirjoittanut Sören Kuitunen-Paul.  
  • Tämä kirja ei kerro kivusta vaan kivunhallinnasta. Ero on pieni mutta ratkaiseva: Pasi Virtanen on kärsinyt jatkuvasta, alituisesta, kaikenaikaisesta kivusta yli 20 vuotta, mutta kipu ei ole hänen mielestään aihe saati että se olisi kauhistelun aihe. Hänestä kipu on mahdollisuus. Ulkopuolisesta ajatus voi kuulostaa hämmentävältä, jopa käsittämättömältä. Juuri siksi Pasi Virtanen kertoo elämäntarinansa – jotta tuo ajatus saisi hahmon ja jotta muutkin voisivat löytää mahdollisuuksia sieltä missä on kipua.
    Pasin kivusta kirjassa tarinoivat mm. ”kipulääkettä” Pasille valmistavat muusikko, lauluntekijä Mikko Kuustonen, muusikko Tony Kakko Sonata Arcticasta, filosofi Esa Saarinen, kipupsykologi Tage Orenius sairaala Ortonista sekä Pasin oman elämän soundtrack , rakkaat pojat Miki, Jimi ja Kimi sekä Mr Pain. Kirjan on toimittanut kirjailija Petri Tamminen.
    120 sivua, kovakantinen, sidottu. ISBN 9789527389454.
  • Tyttö nimeltä Margariini on kahdeksanvuotias kirjailija, joka asuu Somermaan tuolla puolen pienen kylän laitamilla. Hänellä on puuhun rakennettu pieni talo, josta saattaa laskea puunoksaa pitkin veteen, nousta siitä laiturille ja mennä kuivattelemaan venevajaan. Eräänä päivänä hänen luokseen saapuu Auringonkukkapoika eikä Tyttö nimeltä Margariini ole enää yksin. Tyttö nimeltä Margariini on kirjailija Ville Hytösen ja kuvittaja Pete Revonkorven toinen yhteinen teos, ja sijoittuu samaan Somermaan takaiseen mystiseen maailmaan kuin edellinen teos Pikku-Matelin laulu, joka oli Arvid Lydecken -finalisti vuonna 2020.
  • Töttermanin huopahattu peittää auringon ja punainen tukka pilkistää lierien alta. Tötterman on menossa imeltämään laatikoita ja katsomaan samalla vanhaa myssyä. Tötterman on niin pöhkö! Ja kun hän nostaa huopahattuaan tervehtiäkseen minua, hänen hassut punaiset kiehkuransa paljastuvat hatun alta. Miksiköhän hän menee katsomaan vanhaa myssyä? Tötterman on leikki lapsen näkökulmasta ja Ville Hytösen 26. lastenkirja. Kirjassa on Viron tunnetuimpiin kuuluvan kuvittajan Ulla Saarin hauska kollaasikuvitus.